keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Herrasmiesliiga


Kun suudelmat vaihtuvat pikakelauksella
Sinun kätesi löytävät vaivatta

Hiusteni loman
Polvieni taipeet

Ja kun kurotan itseni lähemmäs
Ensimmäistä tikarinpistoa odottaen

Sinä kuiskailet korvaani
Jo valmiiksi rikottuja lupauksia


Ja ennen valojen himmenemistä
Sinä pyydät kauniisti lupaa

Tehdä minusta särkyvä

© Matilda

tiistai 3. huhtikuuta 2012

Keväisiä fiiliksiä ja päivän asua

Heippa taasen!

Ulkona näyttää tänään ihanan keväiseltä(ellei nyt oteta huomioon pikkuista lumikuuroa aamupäivällä) ja vaikka koeviikko alkaakin huomenna, ei ole jostain syystä kovinkaan suurta stressiä päällä. Liekö syynä lähestyvä pääsiäisloma vai päivä päivältä lämpimämmät säät:)

Tässä nyt kuitenkin kuvia tältä päivältä:


Tässä tämän päivän asukokonaisuuteni. Päälläni siis kesällä kirppikseltä löytynyt ihana terrakottan värinen neule, gina tricotin huivi sekä gina tricotin farkut. Pakko myös hehkuttaa huulillani olevaa Maydelline New Yorkin tummanpunaista huulipunaa (nro 547 Pleasure me red) Kyseinen huulipuna levittyy tasaisesti huulille ja on todella täyteläisen värinen.







Tässä kuvaa uudesta Maybelline New Yorkin kynsilakasta, jonka ostin pari päivää sitten. ( nro 3 tutti frutti)
Kynsilakan väri on luonnossa hieman kylmempi. Mielestäni kynsilakan väri on mukavan kesäinen ja sopii hyvin kevään/kesän pastellinsävyiseen muotiin.


Loppuun vielä kuva kuvakollaasini uudesta tulokkaasta. Kyseisen kuvan löysin internetin uumenista ja se hurmasi minut heti suloisuudellaan<3  Kukapa nyt ei pitäisi halailevia vauvoja hellyyttävinä?


ps. Olisi myös tosi kiva saada teiltä lukijoilta postausideoita. Millaisia postauksia juuri sinä haluaisit lukea?:)

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Where the wild things are?







Katsoin tuossa eilen illalla leffan Where the wild things are (suomeksi Hassut hurjat hirviöt) ja tekee hirveästi mieli vähän höpötellä kyseisestä elokuvasta. Leffa perustuu siis  Maurice Sendakin  vuonna 1963 ilmestyneeseen lastenkirjaan. 


Heti elokuvan alussa voi huomata, ettei ohjaaja Spike Jonze ole tosiaankaan tehnyt ihan tavallista lastenleffaa, jossa siirapilta ei voida välttyä, ja paha saa tietysti aina palkkansa. Jo elokuvan alkumetreillä päähenkilön Maxin raivokohtaukset siskoaan ja äitiään kohtaan ovat kaikkea muuta kuin lastenleffalle ominaisia. Kyseiset kohtaukset ovat kuitenkin varmasti monelle aikuiselle katsojalle hyvinkin todentuntuisia.


Raivokohtauksiensa jälkeen Max karkaa kotoaan ja lähtee mystiselle merimatkalle ja päätyy lopulta hirviöiden saarelle, jossa asiat eivät ole ihan mallillaan. Max päättää ottaa ohjat käsiinsä ja alkaa hirviöiden kuninkaaksi. Pian hän saa huomata, ettei kuninkaana oleminen olekkaan ihan niin mutkatonta puuhaa. 








Elokuva on myös lastenleffaksi suhteellisen synkkä. Vaikka hirviöt ovat pääosin leppoisennäköisiä olentoja, niiden  käyttäytyminen ei ole kyllä kovinkaan hassua,(vaikka elokuvan suomenkielinen nimi niin antaakin olettaa) Hirviöt ratkaisevat useimmat yhteisönsä ongelmat väkivallalla, jonka takia yhteisössä vallitsee jatkuva epävakaus. Max pyrkii tuomaan hirviöiden keskuuteen rauhan omalla lapsenomaisella tavallaan mutta saa kuitenkin huomata, että hirviöiden ongelmat ovat hänelle liian suuria ratkaistavaksi. 


Elokuvan värimaailma oli mielestäni todella kaunis ja elokuvaa oli siksi todella mukava katsella.  Maisemat olivat satumaisia ja niiden ihasteluun tuntui kuluvan suurin osa elokuvasta. Myös pääosan näyttelijä Max Records oli mielestäni roolissaan todella aito ja uskon että hänet nähdään vielä valkokankaalla.
Elokuvan juoni oli kuitenkin jossain kohtaan hieman sekava, eivätkä hirviöiden motiivit käyneet minulle ihan selväksi. Kuitenkin elokuva kuvasi kauniisti lapsuutta ja lapsuuden ongelmia enkä usko että elokuva olisi tarvinnutkaan taakseen kovinkaan masiivista käsikirjoitusta. 


Suosittelen elokuvaa oikeastaan ihan kaikille vauvasta vaariin. Elokuva toi ainakin minun iltaani muutaman liikutuksen kyyneleen ja todella satumaisen tunteen:) 







sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Wanhojen tansseja ja ristely tunnelmia

Heippa kaikille piiitkästä aikaa!

Tekisi mieli pyydellä anteeksi siitä, etten ole moniin viikkoihin postaillut, mutta en tiedä onko se tarpeellista. Tyydyn sanomaan, että on ollut kamalasti kiireitä koulun suhteen ynnä muuta (mm kirjoitukset ja wanhojen tanssit) Nyt kuitenkin koen, että minulla on jälleen voimia alkaa päivittelemään tätä blogia suht säännöllisesti:)

Ajattelin nyt lisäillä vähän kuvia wanhojen tansseista, jotka minulla oli siis 17.2 (tuntuu vähän hupsulta lisäillä nyt näitä kuvia, mutta olkoon)










Siinä nyt muutamia kuvia wanhoista.  Oli kyllä ihan äärettömän ihana päivä, vaikka sitä etukäteen ehdinkin moneen kertaan hermoilla( en tosiaan ole mikään mestaritanssija)

Tässä vielä vähän tunnelmia Wanhojen ristelyltä;)







Loppuun voisin lisätä yhden huvittavan tanssivideon:)



P.s Ihana, että teitä lukijoita on vielä näin paljon jäljellä,vaikka en ole pitkään aikaan kirjoitellut:3

perjantai 27. tammikuuta 2012

Me voidaan käydä pilvissä kyläilyllä

 Heippa!
En ehtinyt eilen käydä koneella, joten tänään vuorossa nyt sekä eilisen että tämän päivän kappale.

Day 05 - A song that reminds you of someone



Day 06 - A song that reminds you of somewhere


 

ps. Viikonloppuna ohjelmassa mm. omat 18-vee synttärit, joten saa nähdä ehdinkö juurikaan postailemaan.

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Pieni kurkistus huoneeseeni

    Heips! 

Tänään on nyt siis luvassa pikkuinen katsaus huoneeseeni. Luultavasti otan joskus toiste vielä vähän lisää kuvia huoneestani. Tässä nyt kuitenkin huoneeni "pähkinänkuoressa"


Tästä kuvasta näkee oikeastaan huoneeni yleisilmeen. Sänkyäni koristaa tavallisesti kaksi halailevaa pehmolelua(kyllä, tykkään pehmoista) ja seinälleni olen ripustanut kaksi laukkua. Alimmaisen ostin Turun taidemuseosta, toinen taas on muutaman vuoden takaiselta Ruotsinreissulta. Seinääni koristaa myös tyhjä filmi, johon on jo ollut pidemmän aikaa tarkoitus ripustaa valokuvia. Jotenkin se on sitten vain aina jäänyt tekemättä.

Oveeni olen asetellut kuvia kaikenlaisista itselleni tärkeistä asioista. Muun muassa sieltä voi bongata useita kuvia poikaystävästäni sekä joitakin lempibändejäni.


Työpöytäni ja sen lähistö näyttää tältä. Pöydällä on tällä hetkellä mm. kirppikseltä löytyneet kaktusmukit, parin vuoden takainen kaverikuvani,  sekä muutamia koriste-esineitä.

Siinä nyt ihan muutama kuva huoneestani. Kaipa näistä jonkinlaisen käsityksen pikkuisesta majapaikastani saa:)


Tässäpä vielä kuva tämänpäiväisestä asustani. Villatakki on ostettu Kappahlin alennusmyynneistä ja punaiset vakosamettihousut taisivat olla peräisin Lindexiltä. Takanani vilkkuu myös äitini tekemä ihana kaulahuivi :--)

Loppuun sitten tämän päivän kappale:

Day 04 - A song that makes you sad



Manchester Orchestran kappale I can feel a hot one on mielestäni yksi surullisimmista kappaleista. Kappaleen sanat ovat todella koskettavat ja lisäksi tarina biisin takana on kerrassaan surullinen. Tämän soidessa on kyllä vuodatettu kyynel jos toinenkin. 

To pray for what I thought were angels
Ended up being ambulances
And the Lord showed me dreams of my daughter
She was crying inside your stomach

And I felt love again



tiistai 24. tammikuuta 2012

Just remember that the last laugh is on you

 Day 03 - A song that makes you happy



Koin ettei inhokkikappaleeni kertominen ole kovinkaan mielenkiintoista, joten jätin kyseisen kohdan suosiolla väliin.
Kappale joka tekee minut aina iloiseksi on ehdottomasti Monty Pythonissa soinut Always look on the bright side of life. Kappale on minusta todella hupsu ja hyväntuulinen. Toivottavasti se saa teidätkin hymyilemään:>

ps. Huonepostausta varten olen jo ottanut kuvia, mutta saan ne vasta huomenna koneelle:/ Huomenna siis lupaan(ainakin yritän parhaani) tehdä huonepostauksen.